tiistai 14. joulukuuta 2010



Illalla Samppa ja Sampsa kisasivat Cayluksessa. Aamulla heräsin kysymykseen, miksi joulukalenterissa ei ole yllätystä. Aamupäivä oli maailman kivoin. Olimme majassa, hoidimme kissaa ja kävimme mansikkaretkellä. Jostakin syystä kolmevuotiaan uhmakkuus näyttäytyi hyvin suloisena. Löysin matosta kauniita raitoja. 

Meillä on ollut avulias Sampsa, aina valmiina keittiövuoroon, lastenhoitoon tai remonttisiivoukseen. Kiitos Sampsa! 

Kyllähän tässä kohta pitää taas ryhdistäytyä, mutta tänään kudon vielä säärystintä.

K.

1 kommentti:

  1. todettakoon sen ohella, että voitin pelin, että päätökseni pelata näin kiireisenä elämänaikana caylusta perustui siihen pältökseen, jonka perusteella päätin, koska rakas kristiinanikin niin halusi, jäädä kotiin eiliseksi päiväksi.

    S.

    VastaaPoista