perjantai 21. tammikuuta 2011

Es-duuri

Kuulin kanttori-Tonilta kerran tarinan, jossa toimittaja oli sysitty raportoimaan konsertista, vaikkei hänellä muuten ollutkaan tapana kuunnella hyvää musiikkia. Lehdestä sitten luettiin seuraavana päivänä, miten se ja se oli soittanut sen ja sen säveltäjän s-duurisonaatin. Joku oli puhunut ilmeisesti es-duurista.

Johannespassion viimeinen koraali, johon tiivistyy kaikki nähtävissä ja kuultavissa, näkymättömissä ja kuulumattomissa oleva kauneus, on juurikin tuossa s-duurissa, ainakin nykyisten asteikkojen mukaan. Vuosien saatossa sävellajit ovat tosin menettäneet merkitystään. Kyseisen koraalin sävellajilla ja -korkeudella on tällä hetkellä minulle merkitystä lähinnä sitä kautta, että se oli osasyy siihen, etten päässyt hetki sitten sitä laulamaan. "Tää on niin korkea." Olisin ollut valmis siitä hyvästä tenoriin, vaikka basso on siinä kappaleessa muhevinta mahdollista laatua, erittäin inhimillisellä taajuudella koko ajan, lukuunottamatta viimeistä essää, jos sen tööttää alakerrasta. Mutta kaverinani oli mies, jota ei saa tenoriin millään, paitsi ehkä kahden vuoden päästä.

Onneksi muita lauluja sain laulaa. Mm. Daavidin psalmia, joka virsikirjasta löytyy jostain kohtaa nimellä Ah autuas ken. Siitä Bach on kirjoittanut riipaisevan kauniin sovituksen. Kaikki hänenkään teokset eivät ole ensisijaisesti kauniita. Joku voi olla lohduttava, raivokas ja niin poispäin. Se koraali oli kaunis.

Työmatkallani kuuntelin radioteatterin kuunnelman nimeltä Oli synkkä ja syksyinen yö. Se oli niin hyvä, että nauroin ääneen. Se kannattaa kaikkien naimisissa olevien kuunnella, koska siinä yhdessä kohtaa mainitaan hauskoin sanankääntein, miten "vain naimisissa keskenään olevat voivat tuolla tavalla ruokkia toistensa typeryyttä" tai jotain sellaista. Minä otin sen huumorina, vaikka kansilehden mukaan teoksessa oli myös tragikomiikkaa. Minusta komiikka on aina kuitenkin komiikkaa, vaikka sen voissa paistais (huom. intertekstuaalinen viittaus Oli synkkä ja syksyinen yö -kuunnelmaan)

Huomenna pitäisi kuurata lattia. Kunpa saisimme heti aamusta touhun päälle. Kakunsyöntikutsun tähden siivous siirtyi 12 tunnilla eteenpäin, joten pidetään nyt yhdessä peukkuja ettei lauantai mene ihan pöllöillessä. Kiitos vielä kakunleipojalle ja -syöttäjille.

S.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti