Päässä on yhtä aikaa sekä inspiroivaa ja innostavaa että jotain latistavaa. Sellaista sapettavaa, joka menee ohi vasta, kun siitä on purnannut.

Ajoin Suomen kauneimman alueen lävitse. Matkan varrella oli enemmän ruotsin- kuin suomenkielisiä paikkoja. Aion viedä perheeni ensi kesänä Lagmanstrandille. Saa nähdä, tuleeko joku perhe tai ihminen meidän mukana.

Lagmanstrans on Raaseporin kaupungissa Snappertunan kylässä Rågön saaressa. Siellä saaressa on noin kaksisataa mökkitonttia. Postilaatikkoja oli aivan julma määrä yhden tien varressa jonossa. Ainakin viisikymmentä.

"Luin" äänikirjana Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa. Kirja tuntui olevan minulle vähän liikaa. Minä ihan herkistyin. Se on kohta lopussa. Wikipediasta löysin vahingossa tiivistetyn juonen tästä kirjasta. Onneksi en lukenut sitä ihan loppuun saakka. Puoli cd-levyllistä on vielä jäljellä.

Eilen olin illallisella puolentoistatusinan ihmisen kanssa. Kun kokki sanoi, että olkaapas hyvät, niin herrat ryntäsivät jonoon. Minä ja muut naiset katsoimme, kuka typertyneenä ja kuka kiusaantuneena, miten miehet hakivat ruokaa. Käsittämätöntä, että olin ajautunut niin huonosti käyttäytyvään seuraan. Vieläkin kiukuttaa. Jouduin muuten ostamaan elämäni ensimmäistä kertaa alkoholia. Tai maksamaan, kun eräs seurueemme jäsen tilasi sellaista ja jätti sitten maksamatta, häipyi moikkaamatta. Yritän ajatella, että kyse oli unohduksesta. Lähetän hänelle tilinumeron. Jos sattuu tänne blogiin eksymään, ja ihan muitakin ihmisiä varten, niin op Oulu 574136-2259512 ja seittemän ja puoli euroa.

Tänään tulivat yllätysvieraat iltakahville. Annoin heille pahvin lähteissä auton maskin taakse, jottei syylärinnesteet jäätyisi vallan. Jos Raumalle alkuviikosta. Oliskohan tuo kummitäti kotona. Kirpparit ainakin ovat auki joka tapauksessa.

S.