Vielä sitä ei oikein ole tajuttu. Mutta huhtikuussa tajutaan. Ehkä mediakin ymmärtää olla lietsomatta asiaa, jottei siitä tule itseään toteuttava ennustus. Niin mistä? Persujen kannatuksesta.
Kun valittiin nettiäänestyksellä suurinta suomalaista joskus 7 vuotta sitten, internet oli jo kaikkien käytössä. Muistaakseni YLE järjesti tuon äänestyksen. Eivät oikein ymmärtäneet, miten homma toimii. Kun jonkin muropaketin tai muun hommafoorumin jäsenet saavat kuningasidean, että äänestetään Matti Nykänen suurimmaksi suomalaiseksi, niin siinä ei enää auta näyttävät kadunvarsimainoskampanjatkaan. Puskaradio tietää kertoa, että Nykänen sai niin paljon ääniä, että YLE päätyi julkaisemaan kymmenen kärjen, johon oli peukaloimalla saatu mm. Tarja Halonen. Mattia ei kärjessä näkynyt, vaikka olisi sinne kuulunut, periaatteessa. Eikä nyt ole kyse mielipiteestäni.
Luulen, että Timo Soinin pääministeriydestä on tulossa hyvää vauhtia suurin suomalainen -äänestyksen veroinen internetajan suuri nauru. Tähän mennessähän politiikalla ei ole ruukattu nauraa. Ehkä nyt nauretaan ensimmäisen kerran? Olen kasvanut ilmapiirissä, jossa äänestäminen on ollut itsestäänselvyys, oikeus ja velvollisuus. Ohjeita tai vihjeitä oikean ehdokkaan äänestämiseksi en muista lähipiiriltäni saaneeni koskaan. Kotona taisi olla periaate, ettei politiikkaa nosteta kiistakapulaksi, eikä siitä sitten tullut edes keskustelukapulaa. Toki on niin, että jo 90-luvulla oli nähtävissä, ettei politiikkaan saa enää samaa kiihkoa, mitä siinä itsestäänselvyytenä oli vaikkapa 70-luvulla. Sitäpaitsi olen politiikanjauhantaan löytänyt aina seuraa, kun sitä olen tarvinut. Puhelin auttaa kivasti. Vaimon serkku tietää kaiken kokkarien tilanteesta, toimittajakaveri tietää kaiken kaikesta ja kepuinformanttejakin minulla on ympärilläni. Tai "langan päässä" ainakin.
(Kuuntelen äänikirjana Pirkko Saision Punaista erokirjaa. Siinä ylioppilaskunnan kapinat ja muu 70-luvun poliittinen liikehdintä kuvataan kyllä ihan naurettavana touhuna, mutta kuvaus on ilmeisesti hyvin totuudenmukaista; sellaista se aika oli. Sanottakoon vielä, että Saision mukaälyllinen kirjallinen tyyli ei ihan kympillä vetoa minuun, eivätkä arvomaailmamme muutenkaan kaikilta osin kohtaa, mutta ajankuvana kirja on mielenkiintoinen. Ja radiossa hän oli erittäin välkky, kun joskus kuuntelin.)
Rakastan oikeastaan tätä blogikirjoittelua. Kun olin toimittajana, oli aina tilaa sen ja sen verran, ja siinä ja siinä merkkimäärässä piti päästä asiaan, ja viimeistään sitten tuossa kohtaa piti saada kaarrateltua loppuun, ja jos juttu venyi yli tuon ja tuon merkkimäärän, sitä leikeltiin väkivaltaisesti tai sitten kuvaa pahoinpideltiin jotta teksti mahtui sellaisenaan. Vaikea oikeastaan sanoa, kumpi teki kipeämpää. Yleensä hyvän kuvan tuhoaminen oli kamalaa, mutta kun nekään eivät aina olleet hyviä. Blogissa saan kirjoittaa niin pitkään kuin lystää. Ne saavat lukea, jotka haluavat. Ne saavat olla lukematta, jotka haluavat.
Lehdessä esimerkiksi ei tulisi kuuloonkaan, että joku panttaa ajatusta tänne asti. Että näin pitkän tekstin jälkeen vasta kertoo sen, mitä aluksi aikoi sanoa. Että on kuullut monen haluavan äänestää persuja. Moni haluaa, ja moni aikoo. Minä en ole haastatellut syrjäytyneitä ostoskeskuksissa. Olen soitellut ystävilleni ja tuttavilleni. Tämä on aivan selvä asia. Ne "Spes patriae" -ihmistyypin edustajat, joita olen kuunnellut, ovat olleet hämmästyttävän yksimielisiä. Täydellinen neuvottomuus sen edessä, mitä äänestyskopissa pitäisi tehdä. Kun sinne kuitenkin pitää mennä. (Niin, tästä periaatteesta ei kuitenkaan luovuteta:)
Timo Soinin kannatus on koko ajan kasvanut. Saatte vielä nähdä, että kun poliittisen uskonsa menettänyt ylempi keskiluokka huomaa, mitä on tapahtumassa, niin pääministeri-Timosta tehdään vielä vitsi, jolle nauretaan ihan oikeasti.
S.
Tulin eilen matkoilta. Laahustin bussista aseman eteen ja kaivoin polkupyöräni avaimia. Mutta polkupyöräni oli varastettu! Ei voinut olla tulematta mieleeni, että perussuomalaiset taitavat saada yhden äänen lisää :)
VastaaPoistaUskoisin, että vaalien jälkeen on paljon pettyneitä ihmisiä. Osa heti vaalien jälkeen ja loput sitten kun persut ovat vähän aikaa tehneet "politiikkaa".
VastaaPoistaLeonant, kyllä on hallitus epäonnistunut taas pahemman kerran. Kyllä ainoa vaihtoehto on äänestää persuja, jotka laittavat pyörävarkaat kuriin. Lepsuilustahan tässä on kyse vain.
VastaaPoistaKaima hyvä, pettyneitä on sekä ennen että jälkeen vaalien. Vitsi ei mielestäni kuitenkaan ole siinä, että persuja äänestäisivät niinkään pettyneet kuin yksinkertaisesti "samantekeväiset" ihmiset. Hommassa on viihteen maku. Että heitetään ääni Soinille ja katsotaan, mitä tapahtuu. Ihmiset ehkä ajattelevat, että näin voivat sanoa jotain, tai ainakin haistatella. Uusi sukupolvi on kasvanut ilman puoluesidonnaisuutta, ja vanhoistakin moni on luopunut ajattelemasta, että yksi puolue voi tuoda jotain, mitä muut eivät. En tiedä, mutta arvaan ja luulen, että persujen äänestäjissä on iso osa sellaisia, joille pahin pettymys vaalien jälkeen olisi, että puolue kääntyisi politiikaltaan tai retoriikaltaan lähelle nykyisiä valtapuolueita, joita Soini muuten hauskasti nimittää "vanhoiksi puolueiksi".
En viitsi sanoa mitään kovin yksityiskohtaista, etten loukkaa ketään, mutta voitte itse kukin mennä ja todeta saman, minkä minä jätän toteamatta. Tempun voi toistaa melkein missä vaalipiirissä tahansa: Menkää persujen sivuille, valitkaa joku vaalipiiri ja tutkikaa, millaisia ehdokkaita listoilta löytyy. Käykää lukemassa ihmisten blogeja. Minä olen tämän linkannut joskus aiemminkin, mutta otetaan nyt vielä kerta kiellon päälle.
http://sannaleivonen.blogspot.com/2011/02/salon-kaupungin-taloon-tahdotaan.html
S.
Lyhyesti sanottuna, perussumpit ovat populisteja, niin kuin tämä Timommekin on asian ilmaissut. Mitä sitten se populismi tarkoittaa, jos sen haluaa tietää niin eiköhän wikipedia auta. Kerran kuulin populismista puoli tuntia radiosta. Oli ihan kiva kuulla.
VastaaPoistaMeidän onni että tykkäät blogikirjoittelusta!
-em
"Ehkä mediakin ymmärtää olla lietsomatta asiaa, jottei siitä tule itseään toteuttava ennustus. Niin mistä? Persujen kannatuksesta."
VastaaPoistaEt siis toivo edellämainittua kehitystä? Eikös tuo ollut kannanotto, ja kotona varsinaisia kannanottoja politiikkaan sai etsiä suurennuslasin kanssa. Ihan kiva tuollainen, kannanotto. Sellaiseen on helppo tarttua.
Joka tapauksessa, pelkkä yksi ääni vaikuttaa suhteessa paljon vähemmän, kuin se, että keskustelee muiden kanssa, jolloin vaikutusta äänestyspäätökseen on puolin ja toisin. Jaa-a, mielipiteen ilmaus esim. kylässä tms. saattaa olla todella vaikuttavaa, vaikkei olisikaan todella vaikuttavaa.
O.
Ps. niin, ja suuri nauru -maininnasta voisi päätellä että itse et Timoa äänestä, jos siitä kerran farssi tulee?
Kiva kun voi kysymyksen esittää, vastauksen taakkaa kun ei minulla ole. Vai saako tuollaista kysymystä edes esittää, onkos se tahditonta?
Jostain toisesta kirjoituksestani löysivät poliittisen loppukaneetin. Tästä, josta ilmeisen aiheensa puolesta niitä olisi pitänyt löytää ihan ilman suurennuslasia, en itse kuitenkaan löydä. Tuo O:n poiminta on totta vieköön omaa käsialaani, mutta selvennänpäs sitä. Jätin yhden askelen väliin kuvaillessani median ymmärrystä. Usein media edustaa eliittiä, enkä ole valtamediasta löytänyt vielä varsinaista myötäsukaisuutta persuja kohtaan. Tarkoitukseni oli sanoa, että media ymmärtää lietsonnan ja äänestyskäyttäytymisen välisen yhteyden, ja sillä on riittävästi taitoa ja itseohjautuvuutta tässä asiassa niin, että he eivät lietso persujen kannatusta. Totta on, että tuon voi ymmärtää niin, että kirjoitan itseni tuonne sisään, mutta siitä ei ole kyse.
VastaaPoistaSekin on totta, että puhumalla voi vaikuttaa paljon enemmän äänestystulokseen kuin "vain" äänestämällä. Tuputtamisesta ei tule mitään koskaan, mutta kuten O:nkin tiedetään osaavan, vaivihkainen, pekkaroutalempimäinen pohdinta voi johtaa kuulijan/keskustelukumppanin paljon syvämietteisempiin syvämietteisiin.
Ainahan kysyä saa. Sanotaanko näin, että en ole varma, onko vaalipiirissämme yhtään Timoa ehdolla. Tarkistan asian jahka listat valmistuvat. Farssinkin voi kokea monella tavoin. En ole teatteritaiteen tuntija, mutta eikös farssi ole yksi näytöslajityyppi? Jotkut ihmiset tosiaan maksavat rahaa, että pääsevät farssia seuraamaan. Nyt sitä on tarjolla kansalle ihan ilman rahatta ja hinnatta. Leipää ja sirkushuvia, kuin ennen vanhaan!
S.