Jännittää vietävästi

Joulupukkikaan ei ole yhtä paha. Pyysin esikoista poimimaan omenaa ennen kuin pääsee istumaan jokaviikkoista peli-istuntoaan tietokoneen ääreen. (Peliaika on venynyt virallisesti vartista puoleen tuntiin). Pojan toive tietysti oli, että saisi pelata vieraiden tuloon saakka. Omenanpoiminnastakaan ei meinannut tulla mitään, sillä maha oli niin kipeä. Lohdutin, että kyllä se helpottaa, jahka pääset tietokoneelle. Helpotuksekseen hän huomasi helpotuksen helpottavan sisälle päästyään. "Johtuu varmaan jännityksestä", poika ounasteli. Nähtyään ruokasalin juhlakoristeet hän totesi, että "jännittää vietävästi. Mä lähen ulos pyöräileen ja tarkkailemaan jos ne tulee."

Pojan myönteinen jännitys puhkesi päivällä vuolaana pulputuksena, Kuoromuskariin (400 metrin matka) lähtö oli runsaiden "heippa" ja "nähdään sitten taas" -interjektioiden ryydittämä. Ulko-oven kahvassa hän vielä sai päähänsä tiedustella kotiin jäävältä joukolta, mitä tapahtuu, kun norsu istuu dekkarin päälle. (Joo, jännitys tiivistyy.)

Illalla lapsi oli tyytyväinen. "Maailman parhaat synttärit". 

Kaivoin asiaan kuulumattomia, kuten asiaan kuuluu, valokuvia, joista vanhin on vuoden takaa. Enemmistö taitaa olla minun ottamia. 

 

Puu.

 Isä, äiti ja neljä lasta sekä vessa. Kuvassa ainoastaan vessa. Joku voisi luulla, että mieleni tekisi sanoa, että kuvan vessa ei liity tapaukseen, mutta liittyypäs.

 Isän, äidin ja neljän lapsen käyttämää vessaa käytetään kuten muitakin vessoja. Punaista väriä lukossa markkeeraavat tosin kymmenen verhon alta työntyvää varvasta.

 Isä, äiti ja neljä lasta sekä pitkälle kolmattakymmentä neliötä. Saattaa jopa olla, että tämän parvekkeen ansioista puhutaan neljännestä kymmenluvusta mitä neliöihin tulee. Perhe on onnellinen ja voi hyvin. Todistin tämän kesällä, oliko se elokuuta, oli.

 Isä, äiti, neljä lasta, punainen tupa ja kuisti.

Tämä kasvaa meidän pihalla. Sen kanssa vain kävi köpelösti, mutta kuten todettu, Juha Mannerkorven Taivaansinet on suomen kauneinta kirjallisuutta, kunnes minulle toisin todistetaan, mikä voi viedä aikaa ja kahvia.

Tässä vaiheessa toivo vielä eli.

Olisi pitänyt arvata, ettei kylmälaukku kestä kuumaa.

Tuttava takaa vuoden. Täytyy sanoa, että vaikka pidän naisistani kovasti, niin kyllä minä näistä miehistänikin pidän.

S.