sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

Stiiknafuulia

Kun olin pieni, minulta menivät sekaisin sanat 'jemma' ja 'majoneesi'. Se johtui siitä, että en ymmärtänyt kumpaakaan. Jemman ymmärsin jossain vaiheessa olevan paikka, ja se oli vanhempieni makuuhuoneessa. Muistan hyvin varhaisesta lapsuudestani, miten jemmassa säilytettiin pötkön muotoisia suklaanappijonoja, Marapoun sellaisia. Se oli ylhäällä, enkä muista pääsinkö koskaan sinne varkaisiin. Ihan oikeasti en muista, mutta tiedän, että mieli teki. Yhtä ja toista muuta makeaa kyllä varastin eri näköisistä jemmoista, tulkoon se nyt tässä sanottua vaikka pahalta kuulostaakin.

Majoneesista en piittaa koska se on emäksistä tai hapanta. Siinä saattaa olla etikkaa taikka muuta väkevää, enkä minä kaipaa elämääni sellaista. Kesäkurpitsaakaan en tapaa maistella, mutta olen antanut itselleni luvan ajatella, että jos ensi kesänä minulle annetaan kesäkurpitsasatoa, saatan maistella niitä. No, katsotaan.

Aikuisena ei mene majoneesit jemmaan eikä toisinpäin. Elämä saattaa muuten vain mennä sekaisin. Siihen voi tulla kupruja, kuten on tullut talomme ulkoseinään kun sadevesi on pitkän aikaa valunut sitä pitkin alas. Elämän kuprut voivat puhjeta, maali voi rapistua tai sadevesi voi lakata satamasta ja seinä pääsee kuivumaan. Vertaus talomme seinän ja ihmisen elämän välillä ontuu sikäli, että jos seinä on varjoisella puolella, sinne ei aurinko paista vaikka mikä olisi. Joskus tosin tuntuu, etteivät kaikki ihmiset saa syntyä sinne aurinkoiselle puolelle, vaan kupruja tulee syntymälahjaksi. Elämä ei ole reilua, kuten vanhempi pojistani toisinaan muistuttaa pienempää silloin, kun tämä on joutunut kärsimään.

Onneksi kasvillisuus yltää joka kolkkaan. Nekin, jotka ovat syntyneet patterin rakoon tai alapohjaan, saavat kasvillisuudesta osansa. Kasvit pitävät meidät hengissä. Villiviini esimerkiksi voi paksusti vanhan lattiamme sisällä.  Siksipä kasveja on hyvä kasvattaa ja niiden kasvua on hyvä ihmetellä. Minä olen kiinnostunut nyt tomaateista, eikä sille ole oikein järkevää selitystä, että miksi.

Tomaatti on muuten aurinkoisen paikan kasvi. Välillä tuntuu, etten tiedä, miksi.

S.


1 kommentti:

  1. Elämän kuprut eivät aina näy ulospäin.Kiiltävän ja siloisen pinnan alla voi kupruilla. Sikäli voi myös ajatella, ettei toisten kupruja tiedä, vaikka omista lähtökupruista saattaisi olla vaikea ponnistaa. Tasan eivät nämä onnen lahjat kuitenkaan käy ja mittaaminenkin ja vertailu hankalaa. Joskus kuitenkin ymmärtäminen helpottuu, kun tietää jotain toisten kupruiluista.

    VastaaPoista