sunnuntai 23. tammikuuta 2011











Emme kävelleetkään Wanhalle Malmille päin, vaan toiseen suuntaan. Helmiä löytyy sieltäkin. Ihmiset asuvat piparkakkutaloissa, tekisi mieli kurkkia ikkunoista sisään ja katsoa kameran linssin läpi yksityiskohtia, vaan en kuitenkaan kehtaa. Jonkunlainen uteliaisuus täällä on tapana, ovat ne meidänkin ikkunoista kurkkineet. Olen yrittänyt vaivihkaa katsoa, millaisia verhoja ihmisillä on. Salusiinit ovat yleisin ratkaisu. 

Harmahtava matala rakennut oli kesällä myynnissä, mutta ostaja ilmaantui jo ennen ensimmäistä esittelyä. Olimme mekin siitä kiinnostuneita. Tarinan mukaan talossa on joskus tehtailtu kuuluisia Paraisten pipareita. Punamultaisen piharakennuksen takaa pilkottava keltainen talo on tämä meidän kolo. Jätetään rotta-etuliite nyt laittamatta. Punamulta on kaunis väri. Haluaisin ehkä talomme väritykseksi joskus keltamullan. Keittomaalia ei kyllä voi öljymaalin päälle laittaa, mutta saahan sen värin sekoitettuakin. 

Nimikyltin uusiminen olisi ajankohtaista. Järnströmit eivät enää asu täällä, kertakaikkiaan! Vaikka joku henki täällä yhä leijailee, on tämä jo meidän.

K.

2 kommenttia: