Oikeasti ei ole mitään kuvattavaa, eikä mitään kerrottavaa.  Tyhjennetty jugurttimuki kiinnitti silti huomioni aamulla, ja sen mukin kaltaistahan arki on. Harmittaa, kun en ottanut kameraa mukaani Sinapin leirikeskukseen, jossaa olimme kuoroleirillä perjantain ja lauantain. Siellä olisi ollut monenlaista kuvauksellista villasukkaa ihmisten jaloissa. Yhdet pitkävartiset mustavalkoiset kuviolliset, toiset palmikkoneuleiset turkoosit, jollakin oli vaaleanpunaiset tossut, jne. Hienoin villasukka oli kyllä vielä puikoilla ja sitä teki Helka äidilleen. Olisipa siitä kuva tänne laittaa. 

No, täällä on sotkuista ja kylmä.  Ulos jos menee, hukkuu lumihankeen. Vieraita ei voi kutsua, kun kotikatu on kaventunut lumen takia eikä sen varrelle voi parkkeerata, eikä sitäpaitsi ole pankkitililläkään rahaa jolla kestitä kyläilijöitä.  Remppa on ihan rempallaan, ei sen tekemisestä ole edes puhuttu. Tuttavat ja kylänmiehet kyllä aina kehuvat vuolaasti taloamme kun pistäytyvät. Vastaan tässä nyt julkisesti kysymyksiin: "onko aivan ihana asua siellä" ja "tuntuuko kodilta" ja "onko nyt onnellista" jne. No, ei ole aivan ihanaa, vaan ihan samanlaista asumista kuin aina, yhtä arkista on, mies on päivät töissä ja  minäkin jotkut päivät, ja aamuisin väsyttää kun pitää herätä eikä koskaan ehdi siivota, vessa on ihan karmea ja kylmä, suihkusta loppuu vesi aina ennen aikojaan enkä ehdi edes lämmetä siellä. Hiiriä ei ole näkynyt vieläkään, sikäli ei ole syytä ahdistua. Ja ei tunnu kodilta vielä, varmaan sitten jos viisi vuotta saadaan asuttua täällä, alkaa tuntua. Toki täällä on kotini, kun on perheeni. Onnellisuus riippuu muista asioista. On ihan onnellistakin.

Lämmintä saa jos jaksaa hikoilla ja hakata halkoja ja kerätä puita metsistä, tai maksaa sähköstä. Ilmalämpöpumppu tänne ei kuulemma sovi, eikä oikein minustakaan. Sehän metelöi ihan laittoman paljon, ja minä rakastan hiljaisuutta. Nyt täällä ei hurraa muu kuin jääkaappi. Ja se on ruma, se pumppu. Semmoista möhkälettä ei voi laittaa tänne. No, muita halpoja vaihtoehtoja ei taida ollakaan. Paitsi talon myyminen. Siitähän saisi hetkellisesti lämmikettä ja rahaa tilille. Mutta olisikohan sekin sitten niin kuin housuun kuseminen pakkasella, jos näin naisellista ilmaisua saa käyttää. On tämä elämä hullunkurista. Joka aamu heräämme väsyttääksemme itsemme päivän mittaan ja mennäksemme taas nukkumaan. Samahan se olisi nukkua päivät ja yöt. Nukkuminen on parasta mitä tiedän. Illalla on ihanaa mennä lämpimän nukkuvan lapsen viereen paksun peiton alle tietäen, että aamulla ei soi herätyskello.

K.