Kalsarinnappi

Kävelin tänään viimassa ja pakkasessa ilman pipoa ja hanskaa. Kädet sain takin taskuun suojaan, mutta korvia palelsi. Loppumatkasta paleli käsiäkin. Taskussani tunsin särkyneen tulitikkurasian. Kun tulitikkuja pitää taskussa, rasia särkyy ennemmin tai myöhemmin ja tikut leviävät taskun pohjalle. Päätin kokeilla, voiko tikkuja raapimalla lämmitellä samalla kun kävelee. Ei voinut, koska viima sammutti tulen saman tien. Luulen, että vaikka tuli olisi polttanut tikun kokonaan, korviani se ei olisi onnistunut lämmittämään.

Tulin perille lämpimään ja minulta tuli monta puistatusta. Ne olivat sellaisia tahdosta riippumattomia vilunväristyksiä, joilla ihminen yrittää saada itsensä lämpimäksi. Menin alakertaan ja panin kahvin tippumaan. Ylähyllyltä silmiini sattui pulmu-palasokeria. Muistelin, että kummisetäni Pekka kutsui noita sokeripaloja kalsarinnapeiksi.

S.