Tänään posti toi kortin ystävältä, joka asuu kaukana. Ilahduin! Kiitos!

Pihalla olisi paljon rapsuttelemista ja kyllä siellä viihtyisikin, jos ei olisi muuta tekemistä. Nyt on niin, että on paljon mieluista tekemistä. Liikaa. Niin paljon, että ne muuttuvat stressiksi. Olen huono sietämään kiirettä.

Sipulikukkia työntyy pihan joka puolelta, kaikkea en tunnista. En tuotakaan sinistä. Mikä se on? Turha ehdottaa sinivuokkoa. Niitä ei täällä kasva, vaikka kaikkea eksoottista kasvaakin. Täällä asutaan vähän kuin ulkomailla, on paljn jännää ja uutta, mutta ei sitten kuitenkaan sitä lapsuudesta tuttua joka sykähdyttää aivan erityisesti. Oikeastaan vaihtaisin nuo kaikki alppiruusut ja omenapuut ja sipulikukat sinivuokkoihin empimättä.

Joimme porrasmehut lasten kanssa, ja siltä näyttää että viikonloppuna ja ensi viikolla juodaan useammat porraskahvit. Ja sitten on varaudutta virpojiin kahtena viikonloppuna, kun suomenkieliset virpovat nyt palmusunnuntaina ja ruotsinkieliset pääsiäislauantaina. Tuoreeks terveeks vaan teillekin. Menen tekemään tuon kolmevuotiaan kanssa virpomisoksia.

K.