keskiviikko 18. toukokuuta 2011



Aurinko paistais.

Kävin olutostoksilla etanankarkottamistarkoituksissa. 

Harmittaa se, että tuo kani, joka on ystävällinen ja symppis minua ja miestäni ja ehkäpä kuopustammekin kohtaan, ei hyväksy esikoista. 

Pienentyy mun ympär' elon piiri.


K.

5 kommenttia:

  1. Siellä on kyllä reilusti pitempi kesä kuin täällä! Ihanaa.

    Miten kani ei hyväksy Petjaa? Ikävä juttu.

    em

    VastaaPoista
  2. Pitkällä on, ja piha pukkaa yllätyksiä. Mm. muutama kukkiva puu vaikuttaa kirsikalta. Tuo ylimmän kuvan puu on kai sitten kriikuna, luulen ma. Mutta tänään on kylmää ja koleaa. Ei se minua haittaa, sehän kuuluu tavalliseen suomalaiseen kesään välillä.

    Tuohon jälkimmäiseen en osaa sanoa kuin että en tiedä, tosi harmi. Jostain syystä vain ei.

    VastaaPoista
  3. Googleta auki "Kanin kesytys", löytyy neuvoja Petjan pulmaan. Onko Minni säikähtänyt Petjan yrittäessä sitä vapaalta häkkiin, raju takaa-ajo esimerkiksi? Kysyy kärsivällisyyttä palauttaa luottamus. Voisi kokeilla vaikkapa lattialla loikoilua kaikessa rauhassa jokin Minnin herkku mahan päällä.

    VastaaPoista
  4. Jotain tuollaista on varmaan tapahtunut, ounastelen. Se kärsivällisyys voi olla pulma, mutta sitähän on hyvä opetella.

    VastaaPoista
  5. Kiitos ystävällisestä neuvosta, Anonyymi.

    S.

    VastaaPoista