Kipeys

Oma sairastumiseni saa minut aina miettimään, minkä takia oikeastaan sairastun. Tämänkertaiselle influenssaoireilulle ei ole mitään järkevää syytä näköpiirissä. Näköpiiri puolestaan viittaa kuvainnollisena tai ajallisena käsitteenä tulevaisuuteen, vaikka metsässä kulkijan näköpiiri on mielestäni piiri, 360 astetta, kattaen alueen myös kulkijan takana.

Siksi harhauduinkin. Viime sunnuntai on valitettavasti vielä näköpiirissäni. Se jumalanpalvelus kesti kauan. Se oli hirveä kokemus, sillä ihmisen neljästä myönteisestä perustunteesta PELOsta, VIHAsta, SYYLLISYYdestä ja HÄPEÄstä viimeksi mainittu on kaikkein syvimmällä. Erään ajatuksen mukaan ihmisen ongelmat johtuvat siitä, että näitä neljää perustunnetta ei suostuta kohtaamaan, vaan rakennetaan erilaisia suojamekanismeja niiden ympärille. Hän, Antti Pietiäinen, jonka nimeä ei kieliopillisesti saisi käsittääkseni mainita jos häntä on aikaisemmin tituleerattu eräkseksi (Tietysti voidaan keskustella, onko tuo "erään ajatuksen" eräs viittaamassa henkilöön vai ajatukseen), puhuu myös antitunteista, joilla nämä perustunteet peitetään. Se on eräs epärehellisyyden muoto ja johtaa käytännön elämässä pahoinvointiin. Pietiäisellä on nimeä myöten kökähtävällä suomen kielellä kirjoitettu kirja "Tunne, antitunne, perimä". Sitä saa mm. Turun kaupunginkirjastosta, ja tietysti internetistä.

Mitä häpeään tulee, niin kyllä se lyö ihmisen syvälle. Se on jotain todella vastenmielistä. Ihmisethän tekevät mitä tahansa, jotta eivät altistuisi häpeälle. Massakulttuurin kantava voima on häpeän pelko, etten sanoisi. En tiedä onko se ihan noin, mutta muistan Tommy Hellstenin kertoneen esimerkin, missä hän oli lentokentän jonossa. Etummaisella miehellä oli hankaluuksia saada laukkunsa koneeseen. Jono kasvoi, ja ihmiset kävivät kärsimättömäksi. Kukaan ei mennyt auttamaan miestä. Ja kun Tommy vihdoin meni, hän tunsi ihmisten katseet niskassaan, ja tunsi jostain syystä myös häpeän. Muistaakseni hän puhui tässä yhteydessä näkyväksi tulemisesta. Ihminen voi tulla näkyväksi monella tavalla, muuttaa sitä, mitä on aiemmin ollut. Aina kun näkymätön ihminen tulee näkyväksi, ympäristö vastustaa. Tutut ja puolitutut. Ja jos vastustuksen voittaa, kaikki voittavat, tutut ja puolitutut. Näkyväiseksi tuleminen tukee aina muidenkin ympäristössä olevien mahdollisuutta näkyä, tulla siksi, joita ovat.

Sairaan miehen puhetta.

S.

ps. Unohdin selventää, että kantturointini viime sunnuntaina meni raskaamman jälkeen metsään. Kauhea kokemus. Olin väsynyt, virret olivat sanojensa puolesta uusia, ja kun yritin laulaa mukana, soittaminen meni metsään. Tämä toistui koko ajan. Soitin vääriltä sormioilta sitä sun tätä ja aamenen mm. heti papin "rukoilkaamme" -lallatuksen jälkeen. Ja paljon muuta.