Ristiäisiä edeltävä kaaos, johon en viitsi koskeakaan. Onkin jo aika saada vähän kaaosta mieleenkin, kyllä sen kuuluu joka juhlan edellä tulla. Ehtii se vielä mennäkin. Tuo kani aiheuttaa kaaosta, kun se on kuulemma tärkeä mutta kun se syö kaiken ja nöpöttää yksin suurimman osan ajasta. Äsken se söi miehen palkkalaskelman. Vähän väliä päätän pistää sen Paimioon, mutta en sitten kuitenkaan raaski. Ja tuo keskimmäinen kylvää näkyvää kaaosta jatkuvasti, mutta on yleensä avulias sitä taltuttamaankin. Häntä en pistä Paimioon. Linnut, ne varastavat keittiön ikkunan ja talon välistä pellavarivettä. Saisivat lentää Paimioon, varsinkin harakat. 

Listasta pitäisi yliviivata rivejä.

Jaa en tiedä. Lähtisikö lukemaan Kustaa Vilkunan Etunimiä johonkin kahvilaan ja jättäisi kaaoksen. Kai se siitä itsekseen huomiseen mennessä? 

K.

P.S. Kiitos täkäläisten naisten ja anoppini, on kaaos taltutettavissa. Pakastin on täynnä leivonnaisia, enkä ole leiponut niistä ainuttakaan. Viimeksi yksi leipomuskassi odotti portailla, kun torstaina tulimme kotiin. Harmi vain, ettemme tavanneet tuojia.