Rappakaljatehtävä: MTT

MTT on iso firma. Siellä on 800 työntekijää, niistä 30 Piikkiön tutkimusasemalla. Suomeksi MTT on jotain sellaista kuin maa- ja puutarhatalouden tutkimuslaitos, enkä jaksa tätäkään kooklettaa. Siellä on kansainvälisenä (?) ravintolapäivänä 19.8. avoimien ovien päivä, joka meni jo, ja jossa piipahdin. Osallistuin opastetulle kierrokselle, jossa oli paljon uteliaita ihmisiä ja kyselynhaluisia naisia, vaikkeivät alkuun paljoa uskaltaneet kyselläkään. Opas oli asiantunteva ilman muuta muttei mikään hortonomi ilmeisesti kuitenkaan. Koska aika oli vähissä, jätin opastetun ajelun ja kulkaisin arboretumin poikki pienen lenkin. Sen puolivälissä sain päivän lohdutusannoksen, kun 350 vuotias mänty otti minut vastaan. Vaikka ei minulla mitään ikäkriisiä ole, mutta kuitenkin.

Sieltä menin keittämään kahvia. Tulin kahvinkeittohuoneeseen, jossa oli hätä, sillä iso kahvinkeitin oli rikki. Kukaan ei hymyillyt, paitsi minä, koska en ollut minkään sortin vastuullinen. Yritin auttaa keittämällä kahvia mahdollisimman monella pienellä keittimellä. Kiire tuli minullekin kun komennettiin eri paikkoihin, ja kerran mm. kahvinkeittimen vedentiputusvaakametalliputki jäi väärään asentoon ja tiskipöytä lainehti kuumasta vedestä.

Aikamme kohkattuamme kahvien kanssa totesimme, että nyt ei enää tarvita kahvia. Ja niin kävi, että lopussa laskin kahvia olevan 20 litraa ylimääräistä. Kyllä Papin rouva kääntyisi haudassaan. Minä saatan kääntyä unissani ensi yönä. 31-vuotias käteni sai 10-litraisesta tonkasta aimo hulauksen kutikuumaa kahvia seljälleen. Tuula sanoi, että pitää pitää kylmässä 15 minuuttia jotta palo sammuu. En jaksanut niin kauaa pitää, ja nyt käsi on tulessa. Tekisi mieleni muuten nyt, huomaan, oikein maalailla näitä kokemiani tuskia tässä, että millaista se elämä on kun näin paljon sattuu toiseen käteen. Peittoan mielihaluni. Saan hetken päästä kaksi vierasta. Ehkä pelaan heidän kanssaan jotain uutta peliä.

Luen uutta kirjaa. Tällaista en ole pitkään aikaan lukenut: Emma Donoghue: Huone. Toimitus suosittelee, vaikka välillä riipii. Uskallan suositella vaikken ihan maalissa olekaan. Paikoin tärisin sitä lukiessani. Se on minun heikkouteni, että tärisen joskus kun luen.

S.