Kun kuuntelen Pentti Linkolan lyhyen haastattelun, minun on nieleskeltävä, niin pahaa tekee. Ei koko haastattelu, mutta se kohta, missä hän kuvaa keväitä, joiden saapuminen pelotti. Kun vuosi vuodelta oli hakattu ikimetsää milloin siellä, milloin tuolla. "Silloin minä en meinannut kestää" vai miten se sanatarkkaan nyt tuossa kuuluu. Kuunnelkaa.
S.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti