torstai 20. helmikuuta 2014

Miesten vuoro

Ilmestyi taannoin dokumenttielokuva Miesten vuoro. Katsoin sen Areenasta. Siinä miehet saunoivat ja kertoivat avoimesti elämästään. Dokumentissa mentiin jollain tapaa ihon alle. Se oli minusta hyvä.

Miesten on joskus vaikeaa. Ei ole oikein olemisen mallia kaikkiin tilanteisiin. Suhteessa muihin miehiin voi olla vaikeaa. Myös suhde naisiin voi olla vaikea. Joskus. Joillakin. Että miten olla, kuin eleä.

Saatan olla pööpö kun spekuloin tällaisella asialla näin julkisesti, blogissa jota lukee miljoonayleisö päivittäin. Olen kuitenkin sitä mieltä, että julkisella paikalla tapahtuneita asioita voi kyllä käydä ihan hyvin julkisesti myös läpi. Retrospekulatiivisesti. Palannen tähän vielä, jos osoittautuu, että kaikki mitä olen kuvitellut onkin oikeasti ollut totta.

Miehet joivat kahvia kahvilassa. Kutsu oli käynyt miehille, ja tapahtuma nimettin kutsussa miestenillaksi. Muutama mies oli saapunut paikalle. Ainakin yksi kutsun saaneista päätti jäädä kotiin. Hän ei ollut ilmoittanut tulemisestaan tai poisjäämisestään kenellekään. Poisjääneen miehen vaimo oli samaan aikaan asioilla ja törmäsi seinättömässä kauppakeskuskahvilassa kahvia juoviin miehiin sattumalta. Kaikki miehet olivat naiselle tuttuja siinä missä miehellekin, jota oli kahville pyydetty.

Tässä kohtaa tulee mieleen lapsuuteeni kuuluvat nuortenkirjat, joissa oli vaihtoehtoja. Sellaisia on ilmeisesti vieläkin. Sen jonkun Yli-Juonikkaan Neuromaani on yksi sellainen. Minä luin sellaisia spesiaaliviisikkoja, jotka olivat sen ajan interaktiivista mediaa parhaimmillaan. Luin myös salapoliisikirjoja (Wolfgang Ecke) joissa lyhkäisien tarinoiden päätteeksi lukija sai päätellä, mikä on homman nimi, ja kuka oli murhaaja. Musikaalinen kiristäjä on yksi sen sarjan kirjoista. Minulla taitaa se olla hyllyssäkin. Viisikoissa lukija sai sen sijaan päättää, mitä tapahtuu. Kirjailija oli kuitenkin pannut muutaman vaihtoehdon tarjolle. Tyyli oli jotain tällaista: "Jos Viisikko päättää syödä lounasta, siirry sivulle 70. Jos uskot, että heidän on hyvä yrittää pihistää mikrofilmit hämärämiehiltä, siirry sivulle 99." Siitä sitten lueskeltiin kirjaa ristiin rastiin ja tehtiin valintoja.

Tekisi mieleni jättää nyt blogin lukija avoimeen tilaan. Kuvittele siis, mitä tapahtui, kun nuo muutamat miehet tapasivat tuon naisen. Anna ajatuksen lentää. Ei tarvitse spekuloida ääneen. Vaihtoehtoja voi olla monenlaisia, sillä sellaista elämä on. Monimuotoisuuden lisäämiseksi kuvittele samanlainen tilanne vielä niin päin, että perheenäidit kahvittelevat avokahvilassa ja ohi kävelee kauppa-asioineen mies, jonka vaimo on päättänyt jäädä kotiin. Ehkä vaihtoehdot mielessäsi ovat identtiset, tai sitten huomaat ajattelevasi, että mies- ja naisryhmän käytöksessä voi olla vivahde-eroja.

S.

2 kommenttia:

  1. Tällä hetkellä ajattelen, että on olennainen asia, että olen nainen.
    En haluaisi olla mies.
    Mutta koettakaa kestää miehet - isät, veljet, pojat -ehkä tulee vielä miesten vuoro.

    VastaaPoista
  2. Eilen oli jääkiekkojoukkue ja halaukset ja kyyneleet. Yksi haastattelu keskittyi näihin kyyneleihin ja tunnelmointiin oikeastaan kokonaan. Se oli mielenkiintoista.

    VastaaPoista