sunnuntai 8. tammikuuta 2012










Omakotikullankallis. Olimme pitkässä reissussa. Kamera oli mukana. Koko aikana ei kuvattanut. Kotiin tultuani kaivoin sen heti kassista.

Olemme kiertäneet kahvipöydästä toiseen ja nauttineet harvinaisille vieraille kuuluvasta kohtelusta. Parhaat kiitokset teille kaikille meitä passanneille, mutta varsinkin mummulle ja vaarille. Esikoinen kerran toivoi, että vanhan kotiseudun voisi kääriä rullalle niin kuin maton, nostaa peräkärryyn ja sitten viedä uuden kotiseudun viereen ja levittää siihen. Sitäpä minäkin. Niin pitkältä tuntui taas tuo matka kun sitä taivalta eilen taitoimme.  

En viitsi kenellekään kertoa, mikä täällä oli lämpötila kun tulimme kotiin yöllä, mutta kylläpä nukutti makeasti lämpimän peiton alla. Hyasintit olivat säilyneet hyvin kylmässä. Aamulla talo kylpi maailman kauneimmassa valossa ja juuri nyt kuulen kirkonkellojen soivan. Tämä on ota tai jätä -hommaa. Kokonaisuueen kuuluu tunnelman lisäksi myös välillä vähän lämmön odottelua ja jotain muutakin vanhanaikaista. Ja kaukana asumisen tunne.

Meidänkin pihalla on lunta! Kotitonttu on käynyt täällä pari kertaa ja kiitän häntä lämpimästi.


K.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti