Kun Neeme Järvi lähti vuonna 1980 Israelin kautta länteen kotimaastaan (miehitetystä) Virosta, hänen päälleen manattiin kirouksia. Koska Neemeä ei saatu kiinni, neuvostoliittolaisen valtiokoneiston kosto kohdistui jäljelle jäävään sukuun. Järven suku oli paistatellut suosiossa siihen saakka, mutta nyt tilanne muuttui. Neeme Järven musiikkitallenteet tuhottiin, vaikka arkistotyöntekijöiden armollisuus pelasti paljon nauhoja. Radiossakin soitettiin hänen musiikkiaan, mutta nimeä ei koskaan mainittu. Eräänä päivänä radiosta kuultiin kaunista musiikkia. Johdantona musiikille oli lyhyt ilmoitusluontoinen: Sellokonsertto, esittää orkesteri. Kyse oli Arvo Pärtin sellokonsertosta, jonka Viron radion sinfoniaorkesteri esitti Neeme Järven johdolla. Solistina soitti Mstislav Rostropovits. Ketäpä tämä olisi kiinnostanut.
Areenassa vielä hetken näkyvästä dokumentista käy ilmi muutakin. Kannattaa katsoa.
Paavo Järvi on Neemen poika. Hän on muusikko, kapellimestari. Katsokaa dokumentista, miten hän ohjaa nuorta mestarikurssilaista. Aivan fantastista. Jossain neljänkymmenen minuutin kohdalla se oli. Nähkää myös, miten videon alkupuolella isä ja poika, Kristian, kommunikoivat. Kuka teistä ottaisi isältään ohjeita vastaan, jos ne tulisivat tuossa sävyssä?
"Ihmiset, jotka eivät harrasta musiikkia tai kuuntele sitä, ovat köyhempiä, heiltä puuttuu jotain tärkeää" julistaa Paavo Järvi. Hän kertoo huomanneensa, että kun hän havaitsee ihmisellä olevan oman sisäisen maailman, hänellä on myös jokin suhde musiikkiin. On kiva siteerata jotain, kulmikasta kun ei tarvitse itse ottaa asiaan mitään kantaa ;)
Liikuttavaa oli nähdä myös Neemen paluu Viroon miehityksen päättymisen jälkeen. Siitäkin on arkistokuvaa dokumentissa.
S.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti