torstai 16. helmikuuta 2012

Ikkuna, jolle kuuluu lauta

Ikkunalle kuuluisi lauta. Saankohan keväällä tehtyä semmoista? Siihen laitan sitten taimia kasvamaan. Yritän keskittyä laatuun. (Ja määrään.)

Tänään istuin ruokasalissa lukien seuraavaa lukupiirikirjaa, Günter Grassin Sipulia kuoriessa:aa. Kirja on erityisen hyvä, jos on lukenut paljon muutakin Grassia, vaikka toimii kyllä ihan kylmiltään ja sellaisenaankin.

Istuin naama ikkunaan päin, ja yhtäkkiä ikkunani editse vasemmalta oikealle kulki kaksi nuorta naista, toinen työnsi kärryjä ja toisella oli reppu seljässä. He olivat niin tyylikkäästi pukeutuneita, että minun piti siirtää päätäni kymmenen-kaksikymmentä senttiä vasemmalle, jotta näkisin sen keltamustan villaulsterin hetkisen verran kauemmin.

Yleensä siitä kävelee ohi vähän vanhempaa väkeä tai sitten lapsia.

S.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti