Väitetään, että narsistiset piirteet ihmisissä ovat lisääntyneet. Ystäväni lukee jatkuvasti aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja pitää minuakin ajan tasalla.
Kuulemma yhtä varmaa konstia narsismin tunnistamiseksi ei ole. Itse ajattelen niin, että poissulkemismenetelmä sen sijaan on. Että jos ihmisen lähipiirissä on hyvinvointia eikä ole pahoinvointia, niin silloin voi olla huoletta. Pahoinvointia sen sijaan on ulkoa päin vaikea nähdä, joskus mahdotonta, mutta jokainen voi asiaa tutkiskella sisuksissaan ja pohtia omaa elämäänsä ja lähipiiriään ja hyvinvointiaan. Ei kai se ole väärin ihan jopa kysyä sitä lähimmäisiltään, että voitko hyvin tai huonosti, tai että miten voit.
Tähän liittyen sain eilenkö se oli puhelun. Puhelut ovat erityisen mukavia nykyään, kun en omista puhelinliittymää ja saan puheluita hyvin harvanlaisesti. Laiska olen itsekin soittelemaan. Pikkuveli soitti ja jotenkin tuli puhetta siitä, miten on hyvä tai ei ole hyvä olla ahkera. Hän oli opinnoissaan ollut "Keskimääräistä vähemmän tuottelias" vai miten hän asian muotoili, ja oli törmännyt ajatukseen, että yksi vaihtoehto hänellekin olisi olla vähän tuotteliaampi. Hän nosti esille kuitenkin toisen ajatuksen. Että kun elää niin, että itsellä on hyvä olla ja jos vielä on energiaa niin, että voi sitä hyvää oloa levittää aina sinne, missä liikkuu ja vaikuttaa, niin eikö se silloin riitä. Ja kyllä se vastaansanomattomalta tuntuu, kun sitä nyt miettii. Että riittäähän se.
S.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti