lauantai 29. syyskuuta 2012

Tärkeintä ei ole matka vaan loppuunpääsy, joka sanana on vähän sellainen, että vieraissa kielissä sille lienee parempia ilmaisuja

Hyvälle ruoalle on paikkansa, mutta mikään ei voita hyvää seuraa. Pärjään yksinäni, mutta paremmin pärjään kaksinani, kai, toisinaan. Lapsineni pärjään ja aikusineni. Vapaapäivinä pärjään, ja töissäkin pärjään, vaikka toisinaan se on vähän pärjäämisessä. Hyvässä seurassa pärjään aina. Liljan Matti kielsi kyllä pärjäämisen, vanha äidinkielenopettajani, joka oli monessa taitamaton mutta kuulemma reipas ja raitis nykyään. Matti sanoi, että pärjääminen on svetisismi, ja pitäisi puhua toimeen tulemisesta. Vanhoilla opettajilla on se vahvuus, että he muistavat asioita kaukaa. Mutta asiat muuttuvat, ja kielikin muuttuu, ja Matti ei kyllä ollut Kielikelloa lukenut valmistumisensa jälkeen. Mutta hyvin hän klaarasi hommansa minusta. Keljuttaa, kun hävitin sen paperin, johon hän oli koonnut kotimaisen kirjallisuuden kaanonia. Kirjoituskoneella hakattu liuska, siis sillä fontilla, joka muistuttaa tätä nyt lukemaasi fonttia. Siinä oli kaikenlaista, ja vaikken silloinkaan ollut lukenut juuri mitään siitä listalta, niin jotain jäi kuitenkin mieleen siitä oppitunnista, jolla listaa käytiin läpi. Menetelmä oli sellainen, että matti kulki kävellen luokan edessä, ja käveltyään luokan reunasta reunaan liitutalulun editse, ja takaisin, hän käveli luokan takaosaan, ja taas takaisin.

Olen tästä ehkä joskus kirjoittanutkin, mutta tälläkin kertaa voi lukemisen jättää tähän, ja olisi kai voinut jättää jo vähän tuonne aiemmaksikin. Muistan kuitenkin Jotunin, josta olen puhunut, ja Waltarinkin muistan, jotain siitä. Minä en Waltarista piittaa, vaikka nuorempana piittasin. Luen mieluummin jotain raikasta, Waltari on hapanta. Huikeassa monipuolisuudessaan tuuttaa sitä samaa surusanomaansa koko ajan, ei sellaista hullukaan kestä tulematta hulluksi.

Muistan lukiosta myös opettajan analyysin tai lyhyen luonnehdinnan Antti Hyrystä. Jotenkin näin siis: "Hyry on arvostettu kirjailja mutta hänen tyylinsä on tavattoman hidas. Minä en itse jaksa sivukaupalla lukea sitä kun pikkupoika pysähtyy aittapolulle kuselle." Hymyilin sille jo silloin, ja ajattelen, että jos vain löytäisin pitkän tekstin, jossa kuvaillaan aitan polulla kulkemista ja kuseksimista, niin ottaisin ja lukisin, ja jos sitä ei olisi kustannettu, niin kustantaisin, vaikken rahoissani olekaan ja tällä hetkellä käyttäisin kustantamisrahat myös mieluusti metsän hankintaan. Olen muuten tehnyt erinäisille kiinteistövälittäjille härskejä tarjouksia heidän välittämistään metsäkiinteistöistä. Tarjoushintani ovat olleet niin matalia, että jos kaupat jostain syystä tulee, niin ei harmita eikä ole tuolle rouvelillekaan niin paljoa selittämistä sitten. Kääntöpuolena on sitten ne viestit, joita välittäjät lähettelevät minulle takaisinpäin. Kerrankin eräs halusi varmistaa, että olen kirjoittanut oikean summan tarjoukseeni. Minulle tuli sellainen olo, että hän pelkäsi ainakin yhden nollan tai muun pilkun vasemmanpuoleisen numeron pudonneen pois.

S.

4 kommenttia:

  1. Osta suoralla kaupalla (tori.fi), ei välittäjät välitä härskeistä tarjouksista. Tosin me ei taijeta tuota koivupajumetsää (pusikkoa) vielä myydä.

    Mää tätä nykyä inhoan taas kirjoitusta jossa on kova vauhti. Samppa voitti Otavan uutuuskirjapaketin jossain arvonnassa ja sieltä tuli semmoista riepotusta että jätin kesken. Tämä elämä täällä vilkkaine lapsineen ja jouluoratorion kuoro-osineen on tarpeeksi nopeaa. Viihdyn hitaassa.

    Meillä oli yläasteella äikänope joka varmaan on nyt eläkkeellä. Etunimen muistan mutten sano, vaikka se onkin niinkin yleinen kuin Liisa. Hänenkin arvionsa Hyrystä muistan. Tai hänen ilmeensä kun hän sanoi että pitää mieluummin kirjoista jossa "tapahtuu enemmän". Hän hymyili arvoituksellisesti.

    Laitoin saunakirjaan eilen illalla maininnan että on semmoinen olo kuin lähtisi hartiat kyyryssä talvea päin. Tympiää kun ei ole aikaa!

    -Em

    VastaaPoista
  2. Ehkä ne muunkieliset "loppuunpääsyt" suomennetaan loppujen lopuksi "määränpääksi", vaikka jos tarkasti aatellaan, eihän ne oo ollenkaan sama asia. :)

    VastaaPoista
  3. Ehkäpä! Onko jokaista kieltä varten oma todellisuutensa?

    S.

    VastaaPoista