Lapset

Minulla on nuo lapset tuossa, joita lupasin hoitaa hyvin huomenna. Lupasin siis itselleni. Tänään olin ihan tyytyväinen hoitamisiini, mutta pieni kupru tuli illan mittaan. Tyttäreni meni lopulta tyytyväisenä nukkumaan, mutta pojat pelasivat herkullista Roqfort-juustohiiripeliä. Se on herkullinen loppuun saakka. Totta kai isompi pelaaja nautti siitä, että pääsi pudottelemaan nuoremman pelaajan hiiriä juustolinnan tyrmäonkaloihin. Tätä asiaa on vähän vaikea selittää, mutta kaikki, jotka ovat Roqfortia pelanneet, tietävät mistä on kyse. Pienempi pettyi, ja kun minulla oli oma peli kesken toisella pöydällä, en oikein päässyt eläytymään heidän elämiinsä, en kummankaan pojan. Siksi lupasin itselleni olla huomenna parempi isä siltä kohtaa.

Mutta näissä puitteissa jos joku on valmis toimimaan, niin keitän kyllä inkiväärijuomaa, kun joku tulee maanantaina käymään. Pannaan hunajaa sekaan ja lipitellään näin muodostuvaa makeaa lämmintä juomaa niin kauan kuin sietää. Tervetuloa Minä olen jo vuosia harrastanut runsasta ja epäsäännöllistä inkiväärijuoman nautiskelua. Kamomilla on jäänyt vähemmälle, sillä lastenhoitajamme antama kamomillateepussipaketti on ehtymässä. Hänen pitäisi tulla uudestaan käymään. Ei taida tällä kutsulla vielä tulla.

Olimme mummulassa. Tapasin pieniä lapsia, ja isompiakin. Meillä vähän eri ikäisillä oli yhdessä hauskaa. Tulimme kotiin, ja toin jauhoa muassani, sillä mummulassa on pieni mylly. Siitä inspiroituneena ostin kotimatkalla hiivaa kaupasta ja leivoin leivän. En jaksanut tehdä neljää, joten tein kolme. Kolmannesta tuli tuplakokoinen. Se oli näyttävän näköinen, sillä leikkasin siihen viiltoja ja voitelin sen maidolla. Munat unohdin ja lisäsin ne perästäpäin, mutta en usko, että sitä olisi kovin moni tiennyt ellen olisi kertonut. Leivän leipomisessa on jotain mukavaa, siis ajatuksessa, että leivotaan leipää. Markku-kaverillani oli aikanaan jääkaapin ovessa kortti, jossa oli ruisleivän kuva ja teksti: Jos äiti tietäis, niin leivän lähettäis. Se kuvasi kyllä hänen elämäänsä. Hän oli opiskelija tuolloin, ja vähävarainen, ja jos jostain sai palkan, niin osti julkean kalliit silmälasit ja söi taas kaksi viikkoa pelkkää kermavaahtoa. Sitä sai ilmaiseksi hänen silloisen työpaikkansa Saa ottaa-osastolta. Nyt Markku on perinteisessä porvarillisessa ammatissa, ja ehkä hänen vaimonsa pitää osittain hänen rahoistaan huolta. Markku on oikein mukava ja tasapainoinen mies.

Leipä on vielä huomenna syöntikunnossa. Kuin varkain on tullut pelattua lautapelejä kuluneen viikon aikana. Tiistain pelit menivät puihin, mutta keskiviikkona oli jo vieraita. Torstaina menin ajoissa nukkumaan, mutta perjantaina taas pelasimme. Pyysin Tuomasta, Tuukkaa ja Aria mukaan, mutta kukaan ei päässyt vaikka kaikki halusivat, tai ainakin niin he väittivät. Pelit olivat kuitenkin mitä mainioimmat, sillä pojastani on kasvamassa hyvää vauhtia kelpo pelimies, ja kummipoikani lienee sellainen ollut jo jonkin aikaa. Minulla on paljon erinomaisia kummilapsia, ja pelaaminen on kyllä ihan mainio yhdessä olemisen muoto myös heidän kanssaan.

Lauantaina leivoin tosiaan sitä leipää. Nostatuksineen kaikkineen siinä meni aika kauan aikaa, ja lopulta päädyin nostattamaan viimeistä leipää läpi yön. Aamulla työnsin sen uuniin. Tästä kommentteja lisää kasvotusten jos jotakuta kiinnostaa, nyt tuntuu että tuli niin paljon sellaista, mikä ei kiinnosta ketään. Mutta ei elämä ole sitä tai tätä, kyllä se on tätä kaikkea. Enkä minä pelkkää leipää leivo.

S.