"Siinä on siis vahva käsityön leima" puki naapurini sanoiksi sen, mitä yritin omilla sanoillani hapuilla. Kyse oli siis kanalamme ovesta ja siihen liittyvästä viritelmästä. Lakana näetsen roikkuu oven yläpuolella olevan aukon peittona. Lakana on punainen ja se on taiteltu kuusinkerroin ehkä. Ja naulattu sitten kiinni ylhäältä. Luovuutta on käytetty säästelemättä muillakin kanalan osa-alueilla. Ihan käytännöllisin se ei ole, kanala, mutta toimii kuin takapihan kanala.
Toinen naapuri lupasi minulle vaakapuun. Puolisonsa oli sitä ennen tai sen jälkeen toisaalla lahjoittanut roikkumiskahvat, siis narut joissa on lenkit päissä. Nämä kaksi minä yhdistin. Ensin kiipesin puuhun ja panin nelosnelosen oksanhankaan. Toisesta päästä nostin sen myös ilmaan ja hivutin naapuripuun alempaan oksanhankaan. Ja niin edellen. Sidoin pöllin kiinni narulla, jonka ostin ensimmäiseen yhteiseen kotiimme Oulun Peltolaan. Köysiä oli kaksi ja niitä on käytetty monessa kohtaa. Usein kuljetin tavaraa autoni katolla. Kattotelineitä ei ollut, joten köytin tavaran sisäkautta kiinni. Kerran unohdin kiinnittää tavarani. Pääsin sillä kertaa kutostietä aika pitkälle.
Pölliin panin kaksi narua roikkumaan. Narujen roikkumistelineeksi käärin samaista vanhaa köysinarua ja mietin, että kaverini, joka lukee paljon ja innostuu milloin mistäkin, on nyt innostunut köysien solmimisesta, osaisi tähän valita juuri oikean solmun. Minä vedin näppituntumalta ja luotin lopulta onneeni. Jos se minua kestää, kestää näitä pieniä roikkujia myös. Kaikkinensa pöllistä köysinensä päivinensä tuli sen näköinen, että joku voisi hyvinkin hoksata huomauttaa, että siinäpä on keinupuussa vahva käsityön leima, etten paremmin sanoisi. Niin tietysti on kun siltä näyttää. Leima on korostetun visuaalinen käsite, vaikka käsite sanana viittaakin käsikopeloon ja käsittelyyn. Mutta jos visuaalinen on näköaistillinen, niin mikä on tuntoaistillisen vastinsanapari tässä katsannossa?
Pölli on kahden makedonianmännyn välissä. Siihen saa keinun, jahka saamme sen tilattua. Ihannetilanteessa talonpuoleinen mänty typistetään heti pöllin yläpuolelta; alapuolella ei paljon oksia olekaan. Jääköön siihen ylvästelemään pylvästelemään. Ei tuommoisia puita voi kovin montaa vuotta katsoa noin lähellä taloa. Kun ovat sitä paitsi vähän eri paikan puita mielestäni. Yritän toki myös kunnioittaa vastapuolen näkemyksiä. Hän kun pitää näistä männyistä kovasti, ja yhden olen jo kaatanut. Ei siinä hyvä heilunut silloin.
On hyvä että on naapuri, joka lainaa tavaraa sillä periaatteella, että palauttaa ei tartte.
S.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti