lauantai 23. elokuuta 2014

Lääke kaikkeen vaivaan?

Mikä on lääke kaikkeen vaivaan? Valkosipulillekin taannoinen vieraamme oli allerginen. Asia tuli esiin hassulla tavalla: tarjosin hänelle inkivääriä, muttei kelvannut. Sanoi olevansa allerginen sille ja muillekin hassuille asioille. Naapurini allergaa selleriä.

Tämä hoitaa melko montaa vaivaa. On toki olemassa ihmisiä, joita musiikki ei kosketa millään tavalla, mutta yksi Euroopan vaikutusvaltaisimmista miehistä, muuan Martti L. 1500-luvulla tuomitsi tuollaiset ihmiset elävältä, sielut perikatoon. Itse en olisi ihan niin jyrkkä kuin ystävämme Martti. Sopii kuitenkin istua sohvalla ja kuunnella wohltemperierte klavier ykkönen ja kakkonen putkeen lävitte. Siinä on samalla aikaa miettiä, muuttuuko jokin asia ja mihin suuntaan.

Uin tänään ilman housuja kauas meren selälle. En sataakaan metriä, mutta niin kauas, että vaimoni ei olisi kuunaan huutamatta katsonut moista. Hän ei siis ollut katsomassa.

Huomenna menemme Espooseen koiranpentua katsomaan. Minulla ja sillä koirakauppiaalla on 22 yhteistä kaveria feisbuukissa. Toivotaan, että auto ei ala hermoilemaan kesken matkan. Suomenlapinkoirapentujen luovutusaika on vasta tulevaisuudessa, joten tulemme kaiken järjen mukaan samalla kokoonpanolla takaisin jolla menemmekin sinne. Kuulemma niitä pitää kuitenkin mennä tarkkailemaan ja tekemään niistä huomioita, miten ne oksentaa ja miten ne puree lapsia ja tykkääkö valkosipulista tai mitä niitä kysymyksiä nyt olikaan. Sitten osaa ostaa oikean koiran.

Loukkasin jalkani jalkapallossa. Epäilen, että siihen tuli hiusmurtuma. Viikko pelistä olin saanut jalkani kuntoon, ja tyhmyyksissäni lähdin uudestaan pelaamaan. Ärrytin sen ja totesin, että palloilukauteni on paketissa. Toivon, että saan jalan kuntoon Ruissalon puolimaratonille. Valoisa kummityttöni, jolle soitin onnitellakseni syntymäpäivistä ja joka yllätyksekseni ilmoitti olevansa täysi-ikäinen (!) ilahdutti minua tarjoutumalla tulemaan luoksemme käymään syksyllä. Olen minä häntä ennenkin pyytänyt, mutta nyt sovimme jo karkeasti ajankin. Myöhemmin tajusin, että voisimme juosta kyseisen Ruissalon puolikkaan yhdessä. Katsotaan nyt, toivunko siihen mennessä ja miten hän ehtii harjoitella juoksentelua. Ainakin saan hänet kannustusjoukkoihin, ellei nyt joku ebolavirus tule.

Opiskelen suomea ja kirjallisuutta. Naapurini kuuli asiasta ja kysyi minulta, mitä tarkoittaa 'vähitellen'. Sitten hän söpösti suomea sortaen luki jostain valmiin lauseen: "Vähitellen ystävieni avulla pääsin eroon masennuksesta." Toinen lause oli hänelle kokonaisuutena vaikeampi käsittää. "Ei sitä olisi arvannut, mitä elämässä tapahtuu". Lauseet olivat ihan tolkullisia, mutta ulkomaalaisen lukemana ne kuulostivat jotenkin hauskoilta. Ei kaikkea, mikä hymyilyttää, voi selittää ihan loppuun saakka auki.

Kuulemiin, S.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti