En ole opettaja

Istuin kerran eräässä opettajanhuoneessa. Tai seisoin, ja löysin huoneen reunalta kirjan, joka oli niin iskemättömän näköinen, että sitä ei kukaan ollut käyttänyt. Sen verran sitä oli avattu, että sisäkanteen oli joku lyönyt koulun leiman.

Kirja oli Timo Saloviidan opus Luokka Haltuun! (PS-kustannus 2013). Selasin kirjaa, ja sieltähän löytyi yhtä ja toista mielenkiintoista! Minä esimerkiksi en ole koskaan opiskellut kasvatusitedettä. En ole saanut luokan opettamiseen minkäänlaista luokanhallinnan ohjausta tai muuta vastaavaa. Olen satunnaisia sijaisuuksia hoitaessani toiminut intuition mukaan. Minulla on omat avuni ja heikkouteni, kuten muillakin. Uskon myös siihen, että kaikki opettajat eivät ole yhtä hyviä opettajia. Uskon, että kokemus tuo varmuutta ja aika antaa mahdollisuuden kehittyä kaikessa, missä haluaa kehittyä. Ihan kaikessa. Sellainen "minä nyt olen tällainen" -puhe on marttyyripuhetta. Tiedän ihan riittävän hyvin, mistä siinä on kyse.

Kirjassa oli mittava määrä erilaisia metatutkimuksia, jos jostakin oppimisen osa-alueesta. Jokaisen perässä oli tutkimusviite. Mm. opettajan vaikutusta oppilaan oppimiseen on tutkittu, ja näistä yli 800 tutkimuksesta on tehty ihan pätevä summaus. Saloviidan kirjan sisällysluettelo on mielestäni hengästyttävä; kannattaa tutustua:

Millainen on hyvä koulu?

Millainen rehtori luo hyvät edellytykset oppimiselle? (Opetuksellinen johtaja keskittyy oppilaisiin ja oppimiseen, uudistava johtaja keskittyy työyhteisön johtamiseen ja opettajiin. Opettajat ovat tyytyväisempiä jälkimmäiseen, mutta oppimista parantaa nimenomaan opetuksellinen johtajuus kaikkein eniten.)

Miten koulun koko vaikuttaa oppimiseen? (Luokkakoon kasvaminen aina 28 saakka korreloi positiivisesti koulumenestykseen, sen jälkeen negatiivisesti. Paras koulumenestys oli 24-30 oppilaan luokissa ja huonoin hyvin pienissä luokissa. Kansainvälisesti 96 tutkimusen meta-analyysi antoi vaimean efektikoon, 0,21, luokkakoon pienentämisen oppimisvaikutuksille. Pienentäessä luokkaa 25:stä 15:een efektikoot vaihtelivat 0,10 ja 0,20 välillä.)

Paljonko vaikuttaa pysyvä opetusryhmä? (puoli numeroa)

Luokalle jättäminen (Yksikään tutkimus ei ole osoittanut luokalle jättämisestä olevan hyötyä)

Edistääkö tasoryhmittely oppimista? (kokonaisvaikutus lähellä nollaa)

Lahjakkaiden opetus (Menetelmistä Nopeuttaminen eli luokka-asteen yli loikkaaminen on tutkimuksissa erittäin tehokkaaksi oppimista parantavaksi asiaksi todettu. Rikastamisella eli tiedon laajentamisella on myös omat myönteiset vaikutuksensa.)

Etniset luokat (rodullinen segregaatio heikentää oppimistuloksia)

Erityisopetus (Erityisopetuksella on lievästi kielteinen vaikutus sekä luku- että laskutaitoon.)

Millainen on hyvä opettaja?

Opettaja vaikuttaa eniten oppimistuloksiin. Tämän kohdan kirjasta luin opettajanhuoneessa. Osa kiisti tiedon jyrkästi ja väitti, että tutkimuksessa on jätetty huomiotta ne lapset, jotka oppivat hyvin ilman opetustakin. Tämä luku kannattaa jokaisen opetuksestaan kiinnostuneen opettajan lukea! Siinä kerrotaan mm. opettajankoulutuksen vaikutuksista oppimiseen. Opettajan pedagoginen sisältötietojen eli substanssiosaamisen yhteys oppimiseen on muuten tutkimusten valossa lähes olematon.

Odotukset sen sijaan ovat tärkeitä. Siis se, mitä opettaja uskoo ja odottaa lapsilta. Tätä ei mainita Saloviidan kirjassa, mutta tätä taitoa voi harjoitella. Siis uskomista ja myönteistä odottamista. Tälle taidolle on käyttöä kaikkialla elämässä. Suosittelen lämpimästi uskoa ja myönteistä odottamista! Aiheesta klassikkotutkimus on Rosenthal&Jacobsenin (1968) Pygmalion in the Classroom. Googlaa.

Opettaja-oppilassuhteen vaikutus kokonaisuudessaan oppimiseen on erittäin suuri. Keskiarvosta myönteiseen suuntaan poikkeavia yksittäisiä opettajan ominaisuuksia olivat tutkimusten mukaan määräilyn vähyys, empatia ja lämpö. Opettajan ominaisuudet vaikuttivat eniten oppilaan kriittiseen ja luovaan ajatteluun sekä osallistumisen runsauteen. Ja seuraavan kirjoitan suoraan Saloviidalta. Tämä on tärkeää:

"Opettajaa koskevissa tutkimustuloksissa nousi kaksi asiaa muita tärkeämmiksi: ensinnäkin opettajan hyvä suhde oppilaisiin ja toiseksi opettajan korkeat odotukset oppimisen suhteen. Hyvä opettaja on kiinnostunut kaikista oppilaistaan ja rakentaa heihin myönteistä suhdetta. Toisaalta hänellä on myönteiset odotukset kaikkien oppilaiden oppimista kohtaan. Myönteiset odotukset ovat erityisen tärkeitä kaikkein heikoimpien oppilaiden kohdalla. On tärkeää, että opettaja uskoo kaikkien lasten oppimiseen."

En jaksa nyt enempää. Oioin tuossa ylempänä mutkia aika lailla, tai jätin jotain tietoa pois eri tutkimuksiin liittyen, mutta jos oikein pitää tiivistää, niin tuolla tavalla minä näitä tutkimuksia olen tulkinnut. Myös luku "Millaista on hyvä opetus?" sisältää tolkuttoman määrän erilaista meta-analyysin tiivistelmää. Luulisi, että opettajia kiinnostaa. Ja kyllähän heitä kiinnostaakin ;)

S.